lauantai, 4. helmikuuta 2012

Edelleen valitsen

Enpä muistanut, että oli tällaisenkin blogin perustanut. No, ei se mitään. Aina voi onneksi palata omiin valintoihin. Mikähän nyt mietityttää? No, ainakin tulevat presidentin vaalit. Valitsenko Haaviston vai Niinistön? Jos valitsen Haaviston, niin voiko hän minun äänelläni ehkä päästä prseidentiksi? Vai jos valitsen Niinistön, niinkuin haluaisin, niin onko se sittenkään oikea ratkaisu?

Ajattelenko heidän puolisoitaan, tulevia linnan juhlia vai mikä asia tässä valinnassa minun ratkaisuuni vaikuttaa? Luulen, että valintani osuu henkilöön, joka vakuuttaa parhaiten. Suurin osa suomalaisista varmaan valitsee sillä perusteella. Ja mitä sillä toisaalta on väliä? Miksi pitää olla tunnollinen suomalainen, joka äänestää silloin, kun käsketään? Miksei antaisi olla vaan? No ihan sama, äänestän huomenna sitä henkilöä, joka minun mielestäni on paras presidentti tähän maahan ja ajaa näin myös minun etuani. Kuka se sitten lieneekään?

tiistai, 8. marraskuuta 2011

Fyysistä kivuliaisuutta

Sairastuin keuhkokuumeeseen. No sehän alkoi näin: kolme päivää kuumetta lähemmäs 40 astetta ja sitten oma järki sanoi, että on pakko tehdä valinta ja lähteä lääkäriin. Soitin terveyskeskukseen. "Mikäs teillä sitten on hätänä, kun haluatte lääkäriin?", kysyi työhönsä väsynyt naispuolinen hoitaja langan toisessa päässä. Kuvailin puhelimeen vastanneelle hoitajalle oireitani. Toisessa päässä selvästi raksutti ja hoitaja teki valinnan. Oletan, että hänen valintansa tässä tilanteessa perustui lääkäripulaan ja siten aikojen vähyyteen sekä omaan väsymykseen siitä, kuinka joka päivä ihmisiä soittaa samoilla vaivoilla. Tämä hoitaja ninmittäin vastasi minulle enempää miettimättä: "Meillä on tosi paljon tällaisia ollut viime aikoina. Lämmintä juotavaa ja lepoa, sillä se lähtee." Hoitaja teki väärän valinnan ja olen siitä tosi pettynyt. Jos olisin totellut häntä, olisin todennäköisesti nyt sairaalahoidossa antibioottitiputuksessa. Olin itsepintainen ja koska tiedän asioista jonkin verran, sanoin napakasti, että minun pitää päästä nyt lääkäriin. Sain sitten ajan ja diagnoosi oli selvä: keuhkokuume ja kaksi viikkoa sairauslomaa.

Tämä teki minut hieman katkeraksi yhteiskuntamme terveydenhuoltojärjestelmää kohtaan. Olen lukenut vastaavanlaisia tapauksi ennenkin. Lääkäripulan vuoksi sairaanhoitajille on annettu entistä enemmän vastuuta valita omaan tietoon ja taitoon perustuen, tarvitseeko potilas aikaa vai ei. Nyt ongelma on siinä, että kuka valvoo, perustuuko se valinta tietoon ja taitoon vai johonkin muuhun, kuten esim. lääkäripulaan? Tietysti ammattilainen tekee työtään, mutta miten hän voi esimerkiksi luottaa siihen, että kun kolmella muulla oli samantapaisia oireita ja heillä oli flunssa, niin että tämän täytyy olla sitä samaa? Tätä minä suuresti ihmettelen ja sitä vastuuta, mikä näille työntekijöille on osoitettu. No, minä sain siis sitä apua ja nyt olen itse tässä tilanteessa valinnut, että unohdan työt ja koetan levätä, niinkuin sairauslomalla kuuluukin tehdä ilman syyllisyyttä. Ei sekään ole aina niin itsestään selvää.

lauantai, 5. marraskuuta 2011

Onko tässä mitään järkeä?

Kirjoitan siis ensimmäistä kertaa. Mutta niin vaan voi utelias, melkein nelikymppinenkin innostua kaikesta uudesta. Mikä sitten on niin tärkeää, että siitä täytyy kirjoittaa? Otsikon mukaisesti olen alkanut ajatella yhä enemmän sitä tosiasiaa, että kaikki toimintamme perustuu jatkuvaan valintaan. Menenkö tänään vai huomenna kauppaan? Otanko kaupassa appelsiini- vai omenamehua? Maksanko käteisellä vai kortilla? ...Satoja valintoja päivässä ja joka kerta saamme järjestellä jatkon sen mukaan, minkä valinnan aiemmin teimme. Toiset ovat vähän suurempia valintoja ja toiset vähän pienemmässä mittakaavassa.

Ehkä tarve on tässä ikävaiheessa pysähtyä miettimään, mitkä näistä suuremmista tai miks ei pienimmistäkin valinnoista ovat olleet onnistuneita ja mitkä taas eivät? Mitä niistä on seurannut? Tästä herää kysymys, että mitä järkeä on tällaisia miettiä? No, ainakin siinä on se järki, että jos on tenhyt ns. huonon valinnan ja kärsii siitä, niin jos sen oivaltaisi, niin ehkä voisi valita asian suhteen vielä toisin ja katsoa, mitä se tuo tullessaan. Mutta tämä on siis "johdanto" itse aiheeseen ja itse aiheeseen syvennytään seuraavassa jaksossa, oli sitten järkeä tai ei!